Seuraa lahdesta homoseksuaaliseen seksilelut

Jäin höhöttämään vähän liian pitkäksi aikaa tuolle "ei huku persiiseen"-kohdalle: Uskaltauduin nyt ensimmäistä kertaa kommentoimaan, vaikka olen blogiasi lukenut jo ikuisuuden verran. Joten sanon toistamiseen Kiitos! Nyt kaikki lähettämään leluja Cougarille, että saadaan lukea lisää tällaista! Ihmettelen ihmetystäsi paksuudesta, jos kerran olet ihan aidolla miehellä anaaliasi täyttänyt?? Vaiko tosi kapeita miehisiä leluja No kyllä mun mielestä liki neljän ja puolen sentin halkaisija on jo aika jyty katsopa vaikka viivottimen kanssa Ja onhan tuossa tietysti sekin, että aito mies on täydessä juhlakunnossakin kuitenkin pehmeämpi tai ehkä joustavampi on vähän parempi sana?

Ilmeisesti mulla on ollut sitten elämässäni poikkeusyksilöitä, koska en tuota läpimittaa tarkistin vielä viivottimesta pidä poikkeuksellisen suurena Mun mielestä tuo alkaa olla aika ahdas jo ihan vaginassakin, takarapusta puhumattakaan No mä olenkin ihmetellyt, että miksei sulle ole tarjottu leluja testattavaksi vai ootko vaan kieltäytynyt blogiyhteistöistä , koska olihan se arvattavissa, että osaat hienon arvioinnin tehdä ;.

Joo, mulla on peppuleluja kaapit täynnä, joten ei nyt tilaukseen tämä lähde kuitenkaan. Mutta Fun Factoryn tuotteet eivät kyllä yleensä petä, että niiden valikoimaa kannattaa muutenkin selailla.

Laatu toki hieman maksaa, mutta eipä tarvitse miettiä sitä, mitä muovimyrkkyjä kehoonsa saa jostain kiinakrääsälelusta. Joo, pistän kyllä muistiin tuon brändin, oli kyllä kaikin puolin laadukkaan oloinen tuote tosiaan!

Lienee saksalainen - siksi tuo Mersuvertauskin ;. Ihan kivaa työtä, ei siinä mitään ; Jätin vaan tietysti viime tippaan, eilisiltana rupesin ähräämään   siis tekstiä ja kuvitusta, muut ähräykset oli jo useasti tehty haha ja tänään oli deadline: Mulla on yksi luottovekotin ja pelkään jo nyt, että mitäs kun sen aika koittaa: D Mä en ole Fun Factorysta koskaan kuullut, pitänee tutustua seuraavaks niiden valikoimaan: Mä olen kyllä lukenut aikanaan blogin läpi, mutta nyt en suoraan muista - tietääkö ykkösmies siis bloggaamisestasi?

Vai miten selitit, että sait randomisti testerin? Ja hän selvästi on "löysännyt nutturaa", kun muistan sun kirjoittaneen joskus aikanaan, ettei hän riemastunut leluista: Joo siis tietää, mutta ei tiedä nikkiäni. Aihepiiristä olen kertonut sen verran, että bloggaan seksistä ja parisuhteista anonyymina mikä siis on ihan totta , eli suristin ei tullut yllätyksenä.

Ja kyllä - olen näiden vuosien aikana hankkinut pari muutakin lelua, Ykkösmies ymmärsi jossain vaiheessa että jostainhan minunkin ne kiksit on revittävä. Ämmän anaali aukko vaan leviää,kun sitä päivittäin rassataan. Kohta ei ole pidätyskykyä ollenkaan ja paskat valuu lihavia reisiä pitkin Tiedätkö - mä olen ihan myötähäpeästä se on sana, joka tarkoittaa, että minä ihan oikeasti häpeän sinun puolestasi, koska olet Eli jätän tämän tänne, jotta mahdollisimman moni voi lukea tämän megalomaanisen aivopierusi.

Eikö sinulla kultapieni ole mitään muuta tekemistä kuin tulla tänne trollailemaan? Keksi itsellesi joku muu harrastus - rupea vaikka dreijaamaan tuhkakuppeja omasta ulosteestasi. Siis sikäli jos sulla on älypuhelin ja sen laturissa irrotettava johto-osa. Mä myös vannon Lelon lelujen nimeen: Niin kauniita, tyylikkäitä ja kestäviä vaikkakin hieman hintavia, mutta mä olen niiden arvoinen: Ja ehdottomasti käytän vain usb-ladattavia: Patterit on soooooo last season! Kokeilepa Magic wand-vibraa, OMG!

Se on mun lempilelu. Näin voisin vastata kysymyksiin, jotka Iisa esittää kappaleessaan Kun olit nuori Sen kertoja toteaa potevansa jo noin kolmatta murrosikää ja omaksuneena sen yhteydessä filosofian, joka saisi luvan jäädä viimeiseksi: Samaiset säkeet kelpaisivat motoksi antologiaan Queer 13 , jossa sateenkaarevat kirjoittajat muistelevat murrosikäänsä ja seitsemännen luokan alkamista.

Kirja on juuri niin ihanaa ja kamalaa luettavaa kuin arvata saattaa: Tässä kirjoituksessa sivuan Queer 13 -kirjaa ja kerron sen rohkaisemana myös omasta murrosiästäni. Sitaatti tiivistää murrosikäisen pahimman pelon: Paarialuokkaan päätyminen oli todellinen uhka varsinkin aiempien sukupolvien sateenkaarinuorille, joiden oli turha haaveilla Skamin tai edes Queer as Folkin kaltaisista sarjoista voimaannuttavine roolimalleineen.

Queer 13 -kirjan toimittanut Clifford Chase kiteyttää entisten sateenkaarinuorten ongelman näin: Kivuliaista kokemuksista huolimatta Chase muistaa tämän elämänvaiheen myös yhtenä oman maailmansa seitsemästä ihmeestä. Sillä juuri murrosiässä alkavat itää kaikki ne siemenet, joista voi myöhemmin kasvaa hyvä ja omannäköinen elämä. Queer 13 -kirjassa onkin ehkä kiinnostavinta seurata, miten kirjoittajat onnistuivat kuin ihmeen kaupalla ruokkimaan juuri sitä osaa itsestä, jonka moni olisi suonut näivettyvän pysyvästi.

Kun sateenkaarevan pojan tai tytön silmää ei miellyttänyt kaikki se, minkä periaatteessa kuului miellyttää jokapojan tai -tytön silmää, oli omaksuttava vino katse ja etsittävä toista totuutta. Joillekin kirjoittajista tämä tarkoitti Playboyn sivuilla satunnaisesti vilahdelleiden miesten takapuolien ihailua, kun taas toiset ahmivat kaunokirjallisuutta tai tapittivat äiteliä heteronormatiivisia tv-sarjoja ironista asennetta kultivoiden.

Jotkut rakastuivat toivottomasti toiseen koulupoikaan tai -tyttöön, ja joistakin tuli vielä toivottomampia opettajiensa stalkkaajia. Onnekkaimmille kävi kuin Iisan laulussa: Näin alkoi huolimattomuusvirheineen päivineen yläasteen ensimmäinen äidinkielen aineeni elokuussa Oikeastaan ei ole mikään ihme, että se on yhä tallella, koska koko aika on muutenkin iskostunut niin lähtemättömästi mieleen.

Muistan sen ensimmäisen koulupäivän, elokuun auringon, pelon maun suussani ja ylläni olleen epämääräisen farkkuasun, jonka alla tunsin olevani ylipainoinen ja muutenkin liikaa. Olen juuri täyttänyt 40, mutta yläasteen ensimmäisistä päivistä kertovan aineen lukeminen aiheuttaa saman reaktion kuin käynti vanhassa kotikylässä: Olen nähnyt ne kuuluisat New Yorkin talot, mutta missään en koe olevani yhtä pieni kuin Ylihärmän keskustassa. Päämajantien koska, you know, sen varrella oli Mannerheimin päämaja yhtenä sunnuntaina vuonna varrelle sirotellut rakennukset kurkottavat mielessäni taivaisiin kuin mykkäajan ekspressionistisen kauhuklassikon kulissit.

Päämajantien varrella heti torin takana oli myös yläaste, joka tarjosi tälle vuotiaalle pelkkää kauhua vailla klassikon aineksia. Reppuni revittiin ja pyöräni rikottiin toistuvasti. Päälleni syljettiin, kirjaimellisesti ja kuvaannollisesti. Kohtasin lukemattomia kertoja henkistä ja fyysistä väkivaltaa.

Selvitäkseni siitä sulkeuduin ja käyttäydyin ikään kuin minulla ei olisi normaalien ihmisten tarpeita. Kesti puolitoista vuotta ennen kuin kävin koulussa syömässä tai vessassa. Kävelin mieluummin ruokatunnilla kotiin. Välitunnit vietin omasta halustani usein yksin ja varsinkin talvella seisoin suolapatsaan tavoin juuri ja juuri lumipalloalueen ulkopuolella, jotta minua ei saisi heittää ainakaan luvan perästä.

Heittää, koska juuri minuun henkilöityi se, millaista rajaa kukaan poika ei saisi ylittää muuttumatta tytöksi. Ei ainakaan ilman rangaistusta. Pystymetsää ja laakeeta peltoo maisema herättää jumalanpelkoo Täällä taivas roikkuu uhkaavana päittemme yllä Oot nuori ja rauhaton sydän kyllästyny tähän kuolleeseen kylään Kun maltat mielesi pääset maailmaan kyllä — — Käy koulut ja hanki pätevyys et voi panna sitä päihteiden syyks ettet pystynyt pitämään rotia Vaikket nyt kestä sun kotia mee eteenpäi ku sotilas Jukka Poika Pohjanmaan Skam.

Kouluaikainen ystäväni sanoi kerran ihailleensa minua siitä, että en koskaan antanut kiusaajilleni periksi, vaan sanoin vastaan. Kielsin heidän totuutensa ja oikeutensa määritellä minua. Kielsin heidät kerran, kahdesti, kolmesti. Minä en ole teille mitään, mutta ette tekään ole minulle mitään, ajattelin. Se oli tietenkin vain puolitotuus, koska jokainen haluaa pohjimmiltaan kuulua joukkoon. Kysykää vaikka isältäni, jonka kanssa riitelin aikanaan kiintiön täyteen.

Kirjoitin aineisiin kaiken maailman noloja paljastuksia ja itsetilityksiä. Olin kai ihastunutkin häneen kaiken sen vuoksi, mitä hänellä oli minulle tarjota tuiki harvinaisena hyvänä miehisenä esikuvana. Mitään näitä miehiin kohdistuneita romanttis-seksuaalisia tunteita en osannut hävetä. En edes ala-asteen loppupuolella, kun aloin asioista jotain ymmärtää. Jason Donovan ja New Kids on the Block olivat toisin sanoen elämäni ensimmäisiä seksileluja, joilla leikin vailla syyllisyyden häivää, koska muunlaiset lelut eivät kiinnostaneet.

Läpi yläasteen seksuaalisuus oli minulle pelkkiä tekoja, enkä osannut hahmottaa sitä identiteettinäkökulmasta. Vaan eivät osanneet muutkaan, sillä minua ei käytännössä koskaan homoteltu. Homous oli luvun alun Etelä-Pohjanmaalla lähinnä tyttömäisyyden epämääräinen alalaji, jota meillä ei esiintynyt. Toki olin kuullut homoista, ja Madonnan — tuon kaikkien kouluterveydenhoitajien äidin — ansiosta tiesin myös, että homoilla oli oikeus olla siinä missä muillakin.

Muistan, miten tulin seiskaluokan syyslukukauden lopulla koulusta kotiin ja näin silloisesta pää-äänenkannattajastani NoTV -ohjelmasta Madonnan Justify my love -videon ensiesityksen. Mutustelin välipalaa kermanvärisen nahkasohvamme syövereissä ja nyökkäilin hyväksyvästi: Sen verran minäkin osasin jo englantia, että tiesin Kikan sanoneen saman suomeksi: Ihan niin kuin elin parhaan ystäväni, minua pari vuotta vanhemman naapurintytön, kautta todeksi tavallisten nuorten elämää tansseineen, ihastumisineen ja yleisine sekoiluineen.

Itsehän en käynyt missään muualla kuin niissä maailmoissa, joita muiden tarinat avasivat. Ahmin kauhukirjoja varmistuakseni siitä, että joissain todella on vielä hirveämpää kuin Ylihärmän yläasteella.

Loppuajan ahmin ystäväni vaiheikkaita viikonloppukuulumisia, joita voidaan pitää Skam -sarjan varhaisena pohjalaisena edeltäjänä ajalta, jolloin tosi-tv: Sen kanssa minua auttoi kaikista naisista eniten äitini, jonka rakkaus ja hyväksyntä ovat kantaneet läpi elämän. Vielä nytkin, kun äiti saattaa sanoa minulle — mitä epäortodoksisimman elämän eläneelle pojalleen: Ne ovat sanoja, jotka ompelevat revityn repun, korjaavat rikotun pyörän, kuivattavat sylkinorot kasvoilta ja taikovat mustelmista muistelmia.

Nyt nelikymppisenä ajattelen vuotiasta itseäni, tuota Madonnaa maanisesti fanittavaa farkkuasuista pullukkaa, hellin tuntein. Kuule Klaus, olit ihan helvetin rohkea.

Kaikki se, mikä elämässäni on parasta nyt, oli juuri sitä, minkä vuoksi jouduit silloin eniten kärsimään.

Tästä ensimmäisestä koulupäivästä viimeiseen me  mennään aina yhdessä, ja minä pidän sinusta huolta. Hulivilipoika on nähnyt Madonnan  Vogue -videon kesällä Samasta aiheesta ja aiheen sivusta: Kikka homomiehen tuntojen tulkkina Mun hölmö nuori sydän: Lähettänyt Hulivilipoika klo Kohteen lähettäminen sähköpostitse Bloggaa tästä!

Matkajutun ensimmäisessä osassa risteilyemäntä Hulivilipoika saatteli lukijansa Svea-papan syliin iloitsemaan —luvun Tukholmasta. Niin kuumia, että ne kiellettiin lopulta lailla! Suomessa ei ollut vielä luvulla varsinaisia homobaareja, joten jo ensimmäisessä suomalaisen homolehden Tukholma-jutussa hehkutetaan kaupungin menomestoja.

Jälkimmäisestä hän kertoili näin: Huomattavasti maineikkaampi paikka oli kuitenkin City Club, jonka Wikipedia -sivulla kerrotaan sen olleen Ruotsin ensimmäinen yksityinen homoklubi.

Vuodet — klubi toimi osoitteessa Döbelnsgatan 3 ja sen jälkeen satunnaisemmin osoitteissa Döbelnsgatan 3 ja 4. Ysikutosen jutussa klubin osoitteeksi on mainittu Döbelnsgatan 4, joten Hans-Pjotr vieraili klubilla vasta säännöllisen klubitoiminnan päätyttyä.

Dagens Nyheterissä  vuonna julkaistussa klubikulttuurijutussa kerrotaan alkuperäisen City Clubin olleen luvun ykköspaikka.

Sen vetovoimatekijöinä olivat oma koreografi ja baletti, väri-tv sekä kaiuttimista pauhannut iskelmätähti Towa Carsonin musiikki. Säfbom oli jutun mukaan kiinnostunut yhteistyöstä suomalaisten kanssa, ja Psyke ry: Ja kun vilauttelut oli vilauteltu, meikäläismatkaajille oli luvassa melkoinen elämys: Saman vaikutelman saa ruotsalaisen draglegendan Christer Lindarwin elämäkerrasta This is my life Siinä hän kertoo vuodesta , jolloin hän muutti tuoreena ylioppilaana Eskilstunasta Tukholmaan opiskelemaan ja löysi itsensä sekä ihmisenä että City Clubilta.

Sunnuntai-iltaisin auki ollut City Club oli Lindarwin suosikkipaikka, ja sinne päästäkseen hän palasi Eskilstuna-viikonloppujen vietosta aina jo iltapäiväjunalla äidin kummasteluista huolimatta. Myöhemmin äiti löysi Lindarwin tavaroiden joukosta City Clubin jäsenkortin, ja niin siitä tuli myös pääsylippu ulos kaapista. Pian yksinhuoltajaäidin suru pojan kovasta kohtalosta vaihtui iloon tämän menestyksestä Ruotsin showmaailmassa.

Mutta siitä lisää tuonnempana. Uusista ravintoloista kuumin oli sillä Ivanhoe Birger Jarlsgatan 24 , jonka lähes loisteliaissa tiloissa saattoi nähdä yhdellä kertaa toistasataa henkeä: Jutun ensimmäisessä osassa mainitsin jo, miten yksimielisen ylistävästi suomalaishomot yleensä kuvailivat rakasta naapurimaata.

Kirjoittajan mukaan Tukholma tarjosi samasukupuoliselle rakkaudelle upeat mutta sieluttomat puitteet. Ainakin Ivanhoen kaltaisessa trendipaikassa hinttiskeneä tuntuivat dominoivan koppavat neidit: Pipenissä oli ravintolapuoli ja tanssitilat, ja se oli ensimmäinen hienostopaikka, johon homotkin pääsivät juhlimaan tiettyinä päivinä. Tarkemmin paikan henki on tallentunut Christer Lindarwin This is my life -elämäkertaan, koska Piperska Muren oli nuoren Lindarwin kantapaikkoja City Clubin ohella.

Hän mainitsee, että toisessa salissa tanssittiin diskoa, kun taas toisessa soivat urut ja ikivihreät. Nuorella Lindarwilla oli sulattelemista, kun hän seurasi vanhempia miehiä tanssimassa foxtrotia ja hitaita: Vanhojen ukkojen lisäksi Pipen osasi villitä myös suomalaisnuoria: Juttuun haastatellut Amanda ja Håkan vannoivat futurismin ja uusromantiikan nimeen, ja tässä katsannossa Timmy oli auttamattoman sammaloitunut.

Amanda puolestaan kuvasi Timmyä näin [oma käännös]: Coolimpaa menoa tarjosi Ysikutosen kesäoppaissakin mainittu Gay Club Confetti, joka oli osoitteessa Grev Turegatan 11 toiminut ravintola ja disko. Paikka on tuttu myös Jonas Gardellin aids-trilogiasta ja siitä tehdyssä tv-sarjassa, jonka diskokohtaus sijoittuu nimenomaan Confettiin. Confettin lisäksi suomalaisissa homolehdissä pöhistiin luvulla Ship Club -nimisestä diskosta Södra Hamnvägen Dagens Nyheterissä vuonna ilmestyneessä ravintolajutussa Ship Clubia kutsutaan suoraan nahkahomopaikaksi.

Jutun mukaan sen kanssa samoissa tiloissa joskin eri päivinä toimi myös rockklubi Electric Garden sekä jokin risteilyturisteja palvellut kuppila. Ei siis ihme, että asiakkaat eksyivät aina välillä täysin väärään paikkaan, ja seurauksena oli tahattoman koomisia tilanteita. Tahallista komiikkaa taas tarjosi vuosina — toiminut After Dark -klubi David Bagares gata 4 , jossa pääsi nauttimaan meikäläisittäin harvinaisesta herkusta: Ruotsiin drag oli rantautunut jo vuonna , kuten Kalle Westerling kertoo kirjassaan La dolce vita: Alan pioneerina toimi edellä vilahdellut Christer Lindarw, joka oli myös yksi After Dark -klubin perustajista.

Westerlingin kirjasta voi lukea, miten klubista muodostui nopeasti kaupungin kuumin paikka, jossa parveili julkkiksia, kuninkaallisia ja kansainvälisiä poptähtiä. Seitsemänkymmentä- ja kahdeksankymmentäluvun vaihteessa After Dark kasvoi ulos neljän seinän sisältä ja jatkoi elämäänsä showryhmänä, josta on muodostunut Ruotsissa kansallinen instituutio. Jutun selittävästä tyylistä huomaa, että drag oli Suomessa vielä varsin tuntematon käsite.

Lisäksi jutussa on mainittu heterojen suuri määrä, joka oli varsin poikkeuksellista tuon ajan homobaarien näkökulmasta: Into välittyy jo ingressistä, jossa hehkutetaan ilmiön vastustamatonta imua myös valtaväestön keskuudessa: Kun ensin jonotti kiltisti pöytää pari kuukautta ja pulitti sen jälkeen suolaisen 45 kruunun [nykyrahassa noin 16 euron] sisäänpääsymaksun, pääsi aistimaan mannermaista tunnelmaa: N umeron alkaa perinteisenä playback-esityksenä, jossa Lindarw aukoo suutaan Basseyn tahtiin.

Tämän jälkeen ääni vaihtuu miesääneksi, ja samalla lentävät peruukki ja mekko. Jäljellä on paljasrintainen mies. Hän itse pohtii This is my life -numeron ehtymätöntä suosiota samannimisessä elämäkerrassaan näin [oma käännös]: Vaikka Tukholmaa käsittelevät suomalaisten homolehtien matkajutut keskittyivät kaupallisen tarjonnan esittelyyn, vapaudenkaipuun tyydyttämiseen ei aina tarvittu tukullista kruunuja.

Joskus riitti, että oli vain pokkaa. Tämä koski varsinkin osallistumista sateenkaariväen mielenosoituskulkueisiin, joita alettiin nähdä Tukholmankin kaduilla luvun lopulla.

Ennen pitkää niistä kasvoi nykymuotoinen Tukholman Pride. Kaupungin ensimmäinen Pridea vastaava tapahtuma oli syyskuussa järjestetty Vapautuspäivän mielenosoitus frigörelsedemonstrationen sekä sitä seurannut puistojuhla Vasaparkenissa. Jutusta käy ilmi paitsi tapahtuman yhdysvaltalaiset juuret myös sen kumouksellinen luonne [ks.

Ensimmäisen Pride-kulkueen reitti kulki Kungsträdgårdenista läpi Tukholman keskustan ja kääntyi Sveavägeniltä Odengatanille kohti Vasaparkenia. Nykyinen karnevaalihenki oli tuolloin vielä kortilla: Kolme nuorta lesbotyttöä kantaa päittensä päällä kangasta, joka kertoo homoseksualistien mielenosoituksesta, megafoonit [sic] kertovat uteliaille tukholmalaisille mielenosoituksen tarkoituksesta, kutsuvat heitä mukaan Vasa-puiston juhlaan. Jaamme kadunvarsilla töllisteleville ihmisille monisteita, joissa yhteisestä asiastamme kerrotaan perusteellisemmin.

Ei liberaalissa Ruotsissa — mutta viileän torjuvasti iso osa ihmisistä meihin suhtautuu. Joku sentään vilkuttaa iloisesti, huutaa rohkaisevan huudon. Mielenosoituksen päätyttyä koitti puistojuhla, jonka nykynäkökulmasta erikoinen kapinahengen ja Kajaanin runoviikon yhdistelmä piiskaa kirjoittajan lähes hurmoshenkeen: Nyt Suomi on paikka, johon venäläismatkailijat tulevat marssimaan Pride-kulkueessa ja jossa osoitetaan mieltä Venäjän suurlähetystön edessä maan homovainojen vuoksi.

Vielä —luvuilla suomalaishomot pyhiinvaelsivat kuitenkin naapurimaahan vapautumaan. Juttu loihtii esiin suorastaan elokuvamaisen eläviä kuvia, joihin on tallentunut sateenkaaren jokainen raita: Myös tässä vuoden Priden puistojuhlassa esiintyi Jan Hammarlund, joka oli Wikipedian mukaan yksi Ruotsin ensimmäisistä julkihomoista ja maan homoliikkeen keulahahmoja luvulla. Kallen edellä hehkuttama patriarkaalisen koneiston murskauslaulu oli nimeltään Jag hatar patriarkatet Suomalaisnäkökulmasta kiinnostavampi on kuitenkin kappale nimeltä Ville , joka kuultiin ensimmäisen kerran Tukholman gay-radiossa kesällä Kappaleen minäkertoja on rakastunut koulukaveriinsa Villeen, tuohon hunajalta maistuvaan ilmestykseen, jonka kanssa kertoja kuhertelee pukuhuoneessa niin, ettei jumppatunnille meinaa ehtiä.

Vanhemmat eivät tajua, opettaja ei tajua, kuraattori ei tajua. Mutta puistossa kelpaa sentään makoilla kesätuulen kutitellessa, kun veri kohisee suonissa ja kuume nousee. Eiköhän siis yhdytä lauluun ja nautita tovi vuoden puistojuhlan tunnelmista ennen kuin suomalaispoikien matka jatkuu Kööpenhaminaan. Matkalla rapakon takana Terveisiä poikien paratiisista: Homohistoriallinen Tukholma — puistot, baarit ja pisuaarit Homohistoriallinen Helsinki 1—12 Teikäläisten turku — varsinaissuomalaista homohistoriaa Vaasan farssi — pohjalaista pervohistoriaa Yksi vihreä enkeli, kiitos!

Instagay Grindr Penis Viisut 1 , Viisut 2. Pervo on jäänyt kiinni housut kintuissa! Seuraa todellinen walk of shame , jonka aikana kiroan kavioiden lailla kopsuvia kenkiäni. Paraskin porno-ori, tuumin ja astun vielä yhteen portaikkoon. Siellä on kaappi, johon joudun jättämään myös muistikirjani, tuon viimeisenkin rekvisiitan, jolla olen epätoivoisesti yrittänyt viestiä olevani täällä kyllä ihan oikealla asialla. Kun lukusalin virkailija lopulta laskee eteeni kymmenisen tiiliskiven paksuista vuosikertaa Kalle -lehtiä, luovutan.

Hyvä on, hyvä on! Olen tullut Kansalliskirjastoon lukemaan pornoa. Mutta tästä on seksi kaukana. Pornoa ja politikkaa Vanhoista suomalaisista homolehdistä muistetaan nykyisin lähinnä Psyke ry: Harvemmin kuulee sen sijaan muisteltavan Kallea — varsinkaan kaihoisasti.

Lehtikeisari Urpo Lahtisen luotsaaman Lehtimiehet Oy: Nimi oli tietysti lainattu kulttihomo Monsieur Mosselta , mutta muuten lehdellä oli yhtä vähän tekemistä Mossen kanssa kuin mitä Urkki - ja Manu -pornolehdillä oli omien kaimojensa kanssa.

Niitä Kallessa toki riitti, mutta varsinkin alkuvuosina sivuilla harjoitettiin myös aktiivista kansalaisvaikuttamista ja esitettiin radikaalejakin poliittisia näkemyksiä.

X GAY HAMSTER ILMAINEN VIRUSTARKISTUS

Ihmettelen ihmetystäsi paksuudesta, jos kerran olet ihan aidolla miehellä anaaliasi täyttänyt?? Vaiko tosi kapeita miehisiä leluja No kyllä mun mielestä liki neljän ja puolen sentin halkaisija on jo aika jyty katsopa vaikka viivottimen kanssa Ja onhan tuossa tietysti sekin, että aito mies on täydessä juhlakunnossakin kuitenkin pehmeämpi tai ehkä joustavampi on vähän parempi sana?

Ilmeisesti mulla on ollut sitten elämässäni poikkeusyksilöitä, koska en tuota läpimittaa tarkistin vielä viivottimesta pidä poikkeuksellisen suurena Mun mielestä tuo alkaa olla aika ahdas jo ihan vaginassakin, takarapusta puhumattakaan No mä olenkin ihmetellyt, että miksei sulle ole tarjottu leluja testattavaksi vai ootko vaan kieltäytynyt blogiyhteistöistä , koska olihan se arvattavissa, että osaat hienon arvioinnin tehdä ;.

Joo, mulla on peppuleluja kaapit täynnä, joten ei nyt tilaukseen tämä lähde kuitenkaan. Mutta Fun Factoryn tuotteet eivät kyllä yleensä petä, että niiden valikoimaa kannattaa muutenkin selailla.

Laatu toki hieman maksaa, mutta eipä tarvitse miettiä sitä, mitä muovimyrkkyjä kehoonsa saa jostain kiinakrääsälelusta. Joo, pistän kyllä muistiin tuon brändin, oli kyllä kaikin puolin laadukkaan oloinen tuote tosiaan! Lienee saksalainen - siksi tuo Mersuvertauskin ;.

Ihan kivaa työtä, ei siinä mitään ; Jätin vaan tietysti viime tippaan, eilisiltana rupesin ähräämään   siis tekstiä ja kuvitusta, muut ähräykset oli jo useasti tehty haha ja tänään oli deadline: Mulla on yksi luottovekotin ja pelkään jo nyt, että mitäs kun sen aika koittaa: D Mä en ole Fun Factorysta koskaan kuullut, pitänee tutustua seuraavaks niiden valikoimaan: Mä olen kyllä lukenut aikanaan blogin läpi, mutta nyt en suoraan muista - tietääkö ykkösmies siis bloggaamisestasi? Vai miten selitit, että sait randomisti testerin?

Ja hän selvästi on "löysännyt nutturaa", kun muistan sun kirjoittaneen joskus aikanaan, ettei hän riemastunut leluista: Joo siis tietää, mutta ei tiedä nikkiäni. Aihepiiristä olen kertonut sen verran, että bloggaan seksistä ja parisuhteista anonyymina mikä siis on ihan totta , eli suristin ei tullut yllätyksenä.

Ja kyllä - olen näiden vuosien aikana hankkinut pari muutakin lelua, Ykkösmies ymmärsi jossain vaiheessa että jostainhan minunkin ne kiksit on revittävä. Ämmän anaali aukko vaan leviää,kun sitä päivittäin rassataan. Kohta ei ole pidätyskykyä ollenkaan ja paskat valuu lihavia reisiä pitkin Tiedätkö - mä olen ihan myötähäpeästä se on sana, joka tarkoittaa, että minä ihan oikeasti häpeän sinun puolestasi, koska olet Eli jätän tämän tänne, jotta mahdollisimman moni voi lukea tämän megalomaanisen aivopierusi.

Eikö sinulla kultapieni ole mitään muuta tekemistä kuin tulla tänne trollailemaan? Keksi itsellesi joku muu harrastus - rupea vaikka dreijaamaan tuhkakuppeja omasta ulosteestasi. Siis sikäli jos sulla on älypuhelin ja sen laturissa irrotettava johto-osa. Mä myös vannon Lelon lelujen nimeen: Niin kauniita, tyylikkäitä ja kestäviä vaikkakin hieman hintavia, mutta mä olen niiden arvoinen: Ja ehdottomasti käytän vain usb-ladattavia: Patterit on soooooo last season!

Kokeilepa Magic wand-vibraa, OMG! Se on mun lempilelu. Menin jo sekaisin, että mistä puhutaan, kun tuli niin paljon teknistä tietoa. Ei ole helppoa enää ostaa edes seksilelua, kun ei ymmärrä kaikkia lyhenteitä.

Heh, pakko tunnustaa että mullakin on nyt vaan yhteensä kolme tämä testeri mukaan laskettuna siis D Muistan, kun usean vuoden seksilelutauon jälkeen mäkin hävitin kaikki muutossa! Ei ainakaan ilman rangaistusta. Pystymetsää ja laakeeta peltoo maisema herättää jumalanpelkoo Täällä taivas roikkuu uhkaavana päittemme yllä Oot nuori ja rauhaton sydän kyllästyny tähän kuolleeseen kylään Kun maltat mielesi pääset maailmaan kyllä — — Käy koulut ja hanki pätevyys et voi panna sitä päihteiden syyks ettet pystynyt pitämään rotia Vaikket nyt kestä sun kotia mee eteenpäi ku sotilas Jukka Poika Pohjanmaan Skam.

Kouluaikainen ystäväni sanoi kerran ihailleensa minua siitä, että en koskaan antanut kiusaajilleni periksi, vaan sanoin vastaan. Kielsin heidän totuutensa ja oikeutensa määritellä minua. Kielsin heidät kerran, kahdesti, kolmesti. Minä en ole teille mitään, mutta ette tekään ole minulle mitään, ajattelin.

Se oli tietenkin vain puolitotuus, koska jokainen haluaa pohjimmiltaan kuulua joukkoon. Kysykää vaikka isältäni, jonka kanssa riitelin aikanaan kiintiön täyteen. Kirjoitin aineisiin kaiken maailman noloja paljastuksia ja itsetilityksiä.

Olin kai ihastunutkin häneen kaiken sen vuoksi, mitä hänellä oli minulle tarjota tuiki harvinaisena hyvänä miehisenä esikuvana. Mitään näitä miehiin kohdistuneita romanttis-seksuaalisia tunteita en osannut hävetä. En edes ala-asteen loppupuolella, kun aloin asioista jotain ymmärtää. Jason Donovan ja New Kids on the Block olivat toisin sanoen elämäni ensimmäisiä seksileluja, joilla leikin vailla syyllisyyden häivää, koska muunlaiset lelut eivät kiinnostaneet.

Läpi yläasteen seksuaalisuus oli minulle pelkkiä tekoja, enkä osannut hahmottaa sitä identiteettinäkökulmasta. Vaan eivät osanneet muutkaan, sillä minua ei käytännössä koskaan homoteltu.

Homous oli luvun alun Etelä-Pohjanmaalla lähinnä tyttömäisyyden epämääräinen alalaji, jota meillä ei esiintynyt. Toki olin kuullut homoista, ja Madonnan — tuon kaikkien kouluterveydenhoitajien äidin — ansiosta tiesin myös, että homoilla oli oikeus olla siinä missä muillakin. Muistan, miten tulin seiskaluokan syyslukukauden lopulla koulusta kotiin ja näin silloisesta pää-äänenkannattajastani NoTV -ohjelmasta Madonnan Justify my love -videon ensiesityksen.

Mutustelin välipalaa kermanvärisen nahkasohvamme syövereissä ja nyökkäilin hyväksyvästi: Sen verran minäkin osasin jo englantia, että tiesin Kikan sanoneen saman suomeksi: Ihan niin kuin elin parhaan ystäväni, minua pari vuotta vanhemman naapurintytön, kautta todeksi tavallisten nuorten elämää tansseineen, ihastumisineen ja yleisine sekoiluineen. Itsehän en käynyt missään muualla kuin niissä maailmoissa, joita muiden tarinat avasivat. Ahmin kauhukirjoja varmistuakseni siitä, että joissain todella on vielä hirveämpää kuin Ylihärmän yläasteella.

Loppuajan ahmin ystäväni vaiheikkaita viikonloppukuulumisia, joita voidaan pitää Skam -sarjan varhaisena pohjalaisena edeltäjänä ajalta, jolloin tosi-tv: Sen kanssa minua auttoi kaikista naisista eniten äitini, jonka rakkaus ja hyväksyntä ovat kantaneet läpi elämän. Vielä nytkin, kun äiti saattaa sanoa minulle — mitä epäortodoksisimman elämän eläneelle pojalleen: Ne ovat sanoja, jotka ompelevat revityn repun, korjaavat rikotun pyörän, kuivattavat sylkinorot kasvoilta ja taikovat mustelmista muistelmia.

Nyt nelikymppisenä ajattelen vuotiasta itseäni, tuota Madonnaa maanisesti fanittavaa farkkuasuista pullukkaa, hellin tuntein. Kuule Klaus, olit ihan helvetin rohkea. Kaikki se, mikä elämässäni on parasta nyt, oli juuri sitä, minkä vuoksi jouduit silloin eniten kärsimään. Tästä ensimmäisestä koulupäivästä viimeiseen me  mennään aina yhdessä, ja minä pidän sinusta huolta.

Hulivilipoika on nähnyt Madonnan  Vogue -videon kesällä Samasta aiheesta ja aiheen sivusta: Kikka homomiehen tuntojen tulkkina Mun hölmö nuori sydän: Lähettänyt Hulivilipoika klo Kohteen lähettäminen sähköpostitse Bloggaa tästä! Matkajutun ensimmäisessä osassa risteilyemäntä Hulivilipoika saatteli lukijansa Svea-papan syliin iloitsemaan —luvun Tukholmasta.

Niin kuumia, että ne kiellettiin lopulta lailla! Suomessa ei ollut vielä luvulla varsinaisia homobaareja, joten jo ensimmäisessä suomalaisen homolehden Tukholma-jutussa hehkutetaan kaupungin menomestoja. Jälkimmäisestä hän kertoili näin: Huomattavasti maineikkaampi paikka oli kuitenkin City Club, jonka Wikipedia -sivulla kerrotaan sen olleen Ruotsin ensimmäinen yksityinen homoklubi.

Vuodet — klubi toimi osoitteessa Döbelnsgatan 3 ja sen jälkeen satunnaisemmin osoitteissa Döbelnsgatan 3 ja 4. Ysikutosen jutussa klubin osoitteeksi on mainittu Döbelnsgatan 4, joten Hans-Pjotr vieraili klubilla vasta säännöllisen klubitoiminnan päätyttyä. Dagens Nyheterissä  vuonna julkaistussa klubikulttuurijutussa kerrotaan alkuperäisen City Clubin olleen luvun ykköspaikka.

Sen vetovoimatekijöinä olivat oma koreografi ja baletti, väri-tv sekä kaiuttimista pauhannut iskelmätähti Towa Carsonin musiikki.

Säfbom oli jutun mukaan kiinnostunut yhteistyöstä suomalaisten kanssa, ja Psyke ry: Ja kun vilauttelut oli vilauteltu, meikäläismatkaajille oli luvassa melkoinen elämys: Saman vaikutelman saa ruotsalaisen draglegendan Christer Lindarwin elämäkerrasta This is my life Siinä hän kertoo vuodesta , jolloin hän muutti tuoreena ylioppilaana Eskilstunasta Tukholmaan opiskelemaan ja löysi itsensä sekä ihmisenä että City Clubilta. Sunnuntai-iltaisin auki ollut City Club oli Lindarwin suosikkipaikka, ja sinne päästäkseen hän palasi Eskilstuna-viikonloppujen vietosta aina jo iltapäiväjunalla äidin kummasteluista huolimatta.

Myöhemmin äiti löysi Lindarwin tavaroiden joukosta City Clubin jäsenkortin, ja niin siitä tuli myös pääsylippu ulos kaapista. Pian yksinhuoltajaäidin suru pojan kovasta kohtalosta vaihtui iloon tämän menestyksestä Ruotsin showmaailmassa.

Mutta siitä lisää tuonnempana. Uusista ravintoloista kuumin oli sillä Ivanhoe Birger Jarlsgatan 24 , jonka lähes loisteliaissa tiloissa saattoi nähdä yhdellä kertaa toistasataa henkeä: Jutun ensimmäisessä osassa mainitsin jo, miten yksimielisen ylistävästi suomalaishomot yleensä kuvailivat rakasta naapurimaata.

Kirjoittajan mukaan Tukholma tarjosi samasukupuoliselle rakkaudelle upeat mutta sieluttomat puitteet. Ainakin Ivanhoen kaltaisessa trendipaikassa hinttiskeneä tuntuivat dominoivan koppavat neidit: Pipenissä oli ravintolapuoli ja tanssitilat, ja se oli ensimmäinen hienostopaikka, johon homotkin pääsivät juhlimaan tiettyinä päivinä.

Tarkemmin paikan henki on tallentunut Christer Lindarwin This is my life -elämäkertaan, koska Piperska Muren oli nuoren Lindarwin kantapaikkoja City Clubin ohella. Hän mainitsee, että toisessa salissa tanssittiin diskoa, kun taas toisessa soivat urut ja ikivihreät.

Nuorella Lindarwilla oli sulattelemista, kun hän seurasi vanhempia miehiä tanssimassa foxtrotia ja hitaita: Vanhojen ukkojen lisäksi Pipen osasi villitä myös suomalaisnuoria: Juttuun haastatellut Amanda ja Håkan vannoivat futurismin ja uusromantiikan nimeen, ja tässä katsannossa Timmy oli auttamattoman sammaloitunut.

Amanda puolestaan kuvasi Timmyä näin [oma käännös]: Coolimpaa menoa tarjosi Ysikutosen kesäoppaissakin mainittu Gay Club Confetti, joka oli osoitteessa Grev Turegatan 11 toiminut ravintola ja disko. Paikka on tuttu myös Jonas Gardellin aids-trilogiasta ja siitä tehdyssä tv-sarjassa, jonka diskokohtaus sijoittuu nimenomaan Confettiin.

Confettin lisäksi suomalaisissa homolehdissä pöhistiin luvulla Ship Club -nimisestä diskosta Södra Hamnvägen Dagens Nyheterissä vuonna ilmestyneessä ravintolajutussa Ship Clubia kutsutaan suoraan nahkahomopaikaksi.

Jutun mukaan sen kanssa samoissa tiloissa joskin eri päivinä toimi myös rockklubi Electric Garden sekä jokin risteilyturisteja palvellut kuppila.

Ei siis ihme, että asiakkaat eksyivät aina välillä täysin väärään paikkaan, ja seurauksena oli tahattoman koomisia tilanteita. Tahallista komiikkaa taas tarjosi vuosina — toiminut After Dark -klubi David Bagares gata 4 , jossa pääsi nauttimaan meikäläisittäin harvinaisesta herkusta: Ruotsiin drag oli rantautunut jo vuonna , kuten Kalle Westerling kertoo kirjassaan La dolce vita: Alan pioneerina toimi edellä vilahdellut Christer Lindarw, joka oli myös yksi After Dark -klubin perustajista.

Westerlingin kirjasta voi lukea, miten klubista muodostui nopeasti kaupungin kuumin paikka, jossa parveili julkkiksia, kuninkaallisia ja kansainvälisiä poptähtiä.

Seitsemänkymmentä- ja kahdeksankymmentäluvun vaihteessa After Dark kasvoi ulos neljän seinän sisältä ja jatkoi elämäänsä showryhmänä, josta on muodostunut Ruotsissa kansallinen instituutio. Jutun selittävästä tyylistä huomaa, että drag oli Suomessa vielä varsin tuntematon käsite. Lisäksi jutussa on mainittu heterojen suuri määrä, joka oli varsin poikkeuksellista tuon ajan homobaarien näkökulmasta: Into välittyy jo ingressistä, jossa hehkutetaan ilmiön vastustamatonta imua myös valtaväestön keskuudessa: Kun ensin jonotti kiltisti pöytää pari kuukautta ja pulitti sen jälkeen suolaisen 45 kruunun [nykyrahassa noin 16 euron] sisäänpääsymaksun, pääsi aistimaan mannermaista tunnelmaa: N umeron alkaa perinteisenä playback-esityksenä, jossa Lindarw aukoo suutaan Basseyn tahtiin.

Tämän jälkeen ääni vaihtuu miesääneksi, ja samalla lentävät peruukki ja mekko. Jäljellä on paljasrintainen mies. Hän itse pohtii This is my life -numeron ehtymätöntä suosiota samannimisessä elämäkerrassaan näin [oma käännös]: Vaikka Tukholmaa käsittelevät suomalaisten homolehtien matkajutut keskittyivät kaupallisen tarjonnan esittelyyn, vapaudenkaipuun tyydyttämiseen ei aina tarvittu tukullista kruunuja. Joskus riitti, että oli vain pokkaa. Tämä koski varsinkin osallistumista sateenkaariväen mielenosoituskulkueisiin, joita alettiin nähdä Tukholmankin kaduilla luvun lopulla.

Ennen pitkää niistä kasvoi nykymuotoinen Tukholman Pride. Kaupungin ensimmäinen Pridea vastaava tapahtuma oli syyskuussa järjestetty Vapautuspäivän mielenosoitus frigörelsedemonstrationen sekä sitä seurannut puistojuhla Vasaparkenissa.

Jutusta käy ilmi paitsi tapahtuman yhdysvaltalaiset juuret myös sen kumouksellinen luonne [ks. Ensimmäisen Pride-kulkueen reitti kulki Kungsträdgårdenista läpi Tukholman keskustan ja kääntyi Sveavägeniltä Odengatanille kohti Vasaparkenia. Nykyinen karnevaalihenki oli tuolloin vielä kortilla: Kolme nuorta lesbotyttöä kantaa päittensä päällä kangasta, joka kertoo homoseksualistien mielenosoituksesta, megafoonit [sic] kertovat uteliaille tukholmalaisille mielenosoituksen tarkoituksesta, kutsuvat heitä mukaan Vasa-puiston juhlaan.

Jaamme kadunvarsilla töllisteleville ihmisille monisteita, joissa yhteisestä asiastamme kerrotaan perusteellisemmin. Ei liberaalissa Ruotsissa — mutta viileän torjuvasti iso osa ihmisistä meihin suhtautuu. Joku sentään vilkuttaa iloisesti, huutaa rohkaisevan huudon. Mielenosoituksen päätyttyä koitti puistojuhla, jonka nykynäkökulmasta erikoinen kapinahengen ja Kajaanin runoviikon yhdistelmä piiskaa kirjoittajan lähes hurmoshenkeen: Nyt Suomi on paikka, johon venäläismatkailijat tulevat marssimaan Pride-kulkueessa ja jossa osoitetaan mieltä Venäjän suurlähetystön edessä maan homovainojen vuoksi.

Vielä —luvuilla suomalaishomot pyhiinvaelsivat kuitenkin naapurimaahan vapautumaan. Juttu loihtii esiin suorastaan elokuvamaisen eläviä kuvia, joihin on tallentunut sateenkaaren jokainen raita: Myös tässä vuoden Priden puistojuhlassa esiintyi Jan Hammarlund, joka oli Wikipedian mukaan yksi Ruotsin ensimmäisistä julkihomoista ja maan homoliikkeen keulahahmoja luvulla. Kallen edellä hehkuttama patriarkaalisen koneiston murskauslaulu oli nimeltään Jag hatar patriarkatet Suomalaisnäkökulmasta kiinnostavampi on kuitenkin kappale nimeltä Ville , joka kuultiin ensimmäisen kerran Tukholman gay-radiossa kesällä Kappaleen minäkertoja on rakastunut koulukaveriinsa Villeen, tuohon hunajalta maistuvaan ilmestykseen, jonka kanssa kertoja kuhertelee pukuhuoneessa niin, ettei jumppatunnille meinaa ehtiä.

Vanhemmat eivät tajua, opettaja ei tajua, kuraattori ei tajua. Mutta puistossa kelpaa sentään makoilla kesätuulen kutitellessa, kun veri kohisee suonissa ja kuume nousee. Eiköhän siis yhdytä lauluun ja nautita tovi vuoden puistojuhlan tunnelmista ennen kuin suomalaispoikien matka jatkuu Kööpenhaminaan. Matkalla rapakon takana Terveisiä poikien paratiisista: Homohistoriallinen Tukholma — puistot, baarit ja pisuaarit Homohistoriallinen Helsinki 1—12 Teikäläisten turku — varsinaissuomalaista homohistoriaa Vaasan farssi — pohjalaista pervohistoriaa Yksi vihreä enkeli, kiitos!

Instagay Grindr Penis Viisut 1 , Viisut 2. Pervo on jäänyt kiinni housut kintuissa! Seuraa todellinen walk of shame , jonka aikana kiroan kavioiden lailla kopsuvia kenkiäni. Paraskin porno-ori, tuumin ja astun vielä yhteen portaikkoon.

Siellä on kaappi, johon joudun jättämään myös muistikirjani, tuon viimeisenkin rekvisiitan, jolla olen epätoivoisesti yrittänyt viestiä olevani täällä kyllä ihan oikealla asialla. Kun lukusalin virkailija lopulta laskee eteeni kymmenisen tiiliskiven paksuista vuosikertaa Kalle -lehtiä, luovutan. Hyvä on, hyvä on! Olen tullut Kansalliskirjastoon lukemaan pornoa. Mutta tästä on seksi kaukana. Pornoa ja politikkaa Vanhoista suomalaisista homolehdistä muistetaan nykyisin lähinnä Psyke ry: Harvemmin kuulee sen sijaan muisteltavan Kallea — varsinkaan kaihoisasti.

Lehtikeisari Urpo Lahtisen luotsaaman Lehtimiehet Oy: Nimi oli tietysti lainattu kulttihomo Monsieur Mosselta , mutta muuten lehdellä oli yhtä vähän tekemistä Mossen kanssa kuin mitä Urkki - ja Manu -pornolehdillä oli omien kaimojensa kanssa. Niitä Kallessa toki riitti, mutta varsinkin alkuvuosina sivuilla harjoitettiin myös aktiivista kansalaisvaikuttamista ja esitettiin radikaalejakin poliittisia näkemyksiä.

Toistuvana aiheena ja kritiikin kohteena oli esimerkiksi suomalaishomojen kohtaama syrjintä, joka oli myös yhteiskunnan legitimoimaa rikoslain kehotuskieltopykälän, heteroseksiin verrattuna korkeamman suojaikärajan ja homoseksuaalisuuden sairausleiman vuoksi. Kalle tarjosi näille ahtaille asenteille vastapainoa julistamalla gay power -henkistä vapaan seksuaalisuuden ilosanomaa, jota se maahantoi suoraan San Franciscosta ja muista maailman meikäläismetropoleista.

Niiden rinnalle tuli —lukujen vaihteesta lähtien myös kotimaan matkajuttuja osoituksena siitä, että aidsia edeltäneelle ajalle tyypillinen homojen seksuaali-irrottelu sujui myös täällä Pohjantähden alla.

Kalle toimi lisäksi jo varhain portaalina suomalaishomoille räätälöityihin kaupallisiin palveluihin. Järjestötoimijoiden, eli Psyken ja Setan, tanssien lisäksi lehdessä mainostettiin nimittäin ahkerasti kaupallisten toimijoiden järjestämiä disko-, drag show- ja saunailtoja sekä ulkomaanmatkoja. Varsinkin seuramatkatarjonnan kautta Kallen voidaan ajatella avartaneen monen meikäläisen maailmaa täysin uudella tavalla.

Kallen homosivuja lukiessa avautuivat epäilemättä myös monen heteron silmät. Koska sivut ilmestyivät osana heteropornolehteä, niiden voidaan ajatella raivanneen homoseksuaalista tilaa keskelle heteroseksuaalista ala kulttuuria. Erityisen merkittävää tämä oli, kun ajatellaan Kallen levikkiä ja lukijakuntaa. Suomalaisen aikuisviihteen veteraanin Timo Korpin kirjasta Lihaa säästämättä selviää, että Kallen levikki oli parhaimmillaan   kappaletta ja että pornolehtien pääasiallinen lukijakunta koostui ammattikoulun käyneistä 18—vuotiaista poikamiehistä.

Heistä monet kohtasivat ensimmäiset homonsa ehkä juuri Kallen sivuilla. Seksikeskeisyyden vuoksi Kallen ja sen oheisjulkaisun Mossen vastaanotto oli hyvin negatiivista varsinkin Seta-lehdessä , joka teki kaikkensa muuttaakseen vallitsevia ennakkoluuloja esimerkiksi aids-kriisin keskellä ja torjuakseen epidemiaa. Seksikeskeisillä jutuillaan Kallen voidaan toki väittää tehneen homoille karhunpalveluksen, koska jutut vahvistivat heterojen keskuudessa muutenkin vallinnutta mielikuvaa puskissa panevista peppupojista.

Seksikeskeinen ihmiskuva oli Kallessa universaali, ja lehti pyrki osaltaan taistelemaan meidän kaikkien naimaluvan puolesta.

Tässä jutussa tarkastelen Kallen homosivujen sisältöä sekä suhdetta muihin suomalaisiin homolehtiin ja kentän toimijoihin. Materiaali koostuu vuosina — julkaistuista Kalle -lehdistä, joiden rinnalle nostan poimintoja myös Ysikutosesta ja Seta-lehdestä. Sen jälkeen homot vilahtelivat ja ennen kaikkea vilauttelivat kaikissa selaamissani Kansalliskirjaston Kalleissa aina vuoden loppuun saakka. Pornon sijasta sitä voisi kutsua esileikiksi, joka valmisti Kallen lukijoita siihen, mitä jatkossa olisi luvassa ja miksi.

Minua sykähdyttävät täsmälleen samat diskorytmit kuin ketä tahansa vähän alle vuotiasta. Kun soulin syke jymisee Helsinki Clubin tai minkä tahansa muotidiskoteekin kaiuttimista, kylmät väreet kulkevat välittömästi pitkin selkäpiitäni.

Ne ovat rytmejä jotka vievät väistämättä mukanaan, tanssittavat — ja kiihottavat! Silmäni etsivät sopivaa partneria ravintolasalin pimeässä. Löydän etsimäni silmät, katseen joka kääntyy hetkeksi pois… mutta palaa hetken kuluttua arasti takaisin minuun päin.

Minä haluan hakea hänet tanssilattialle, olla hetken hänen partnerinsa, löytää yhteisen rytmin, tuokion mittaisen läheisyyden… Mutta minä en voi sitä tehdä — en sen ihmisen kanssa, jota nyt katson syvälle tummiin, arkoihin, kauniisiin silmiin. Me emme saa rakastella. Me emme saa koskettaa toisiamme. Minä en saa, sillä tuo suloinen olento on poika, samaa sukupuolta kuin minäkin.

Vajoan tympääntyneenä tuoliini ja kaipaan kauas Suomesta, Kööpenhaminan [homoyökerho] Madame Arthuriin, Amsterdamin lukuisiin klubeihin, Las Palmasiin, Caprille…. Vuoden Suomessa kahden miehen rakastelu ei toki ollut enää laissa kiellettyä, mutta asenteiden ahtauden vuoksi samasukupuolisen rakkauden liikkumatila tuntui kirjoittajasta yhä tavattoman pieneltä.

Heteroravintolassa ei sopinut olla avoimesti homo, ja yleinen mielipide lähti siitä, ettei homojen sopinut tehdä mitään edes suljettujen ovien takana.

Sex work suomi naisten ejakulaatio homo

Kun ensin jonotti kiltisti pöytää pari kuukautta ja pulitti sen jälkeen suolaisen 45 kruunun [nykyrahassa noin 16 euron] sisäänpääsymaksun, pääsi aistimaan mannermaista tunnelmaa: N umeron alkaa perinteisenä playback-esityksenä, jossa Lindarw aukoo suutaan Basseyn tahtiin.

Tämän jälkeen ääni vaihtuu miesääneksi, ja samalla lentävät peruukki ja mekko. Jäljellä on paljasrintainen mies. Hän itse pohtii This is my life -numeron ehtymätöntä suosiota samannimisessä elämäkerrassaan näin [oma käännös]: Vaikka Tukholmaa käsittelevät suomalaisten homolehtien matkajutut keskittyivät kaupallisen tarjonnan esittelyyn, vapaudenkaipuun tyydyttämiseen ei aina tarvittu tukullista kruunuja.

Joskus riitti, että oli vain pokkaa. Tämä koski varsinkin osallistumista sateenkaariväen mielenosoituskulkueisiin, joita alettiin nähdä Tukholmankin kaduilla luvun lopulla. Ennen pitkää niistä kasvoi nykymuotoinen Tukholman Pride. Kaupungin ensimmäinen Pridea vastaava tapahtuma oli syyskuussa järjestetty Vapautuspäivän mielenosoitus frigörelsedemonstrationen sekä sitä seurannut puistojuhla Vasaparkenissa.

Jutusta käy ilmi paitsi tapahtuman yhdysvaltalaiset juuret myös sen kumouksellinen luonne [ks. Ensimmäisen Pride-kulkueen reitti kulki Kungsträdgårdenista läpi Tukholman keskustan ja kääntyi Sveavägeniltä Odengatanille kohti Vasaparkenia. Nykyinen karnevaalihenki oli tuolloin vielä kortilla: Kolme nuorta lesbotyttöä kantaa päittensä päällä kangasta, joka kertoo homoseksualistien mielenosoituksesta, megafoonit [sic] kertovat uteliaille tukholmalaisille mielenosoituksen tarkoituksesta, kutsuvat heitä mukaan Vasa-puiston juhlaan.

Jaamme kadunvarsilla töllisteleville ihmisille monisteita, joissa yhteisestä asiastamme kerrotaan perusteellisemmin. Ei liberaalissa Ruotsissa — mutta viileän torjuvasti iso osa ihmisistä meihin suhtautuu. Joku sentään vilkuttaa iloisesti, huutaa rohkaisevan huudon. Mielenosoituksen päätyttyä koitti puistojuhla, jonka nykynäkökulmasta erikoinen kapinahengen ja Kajaanin runoviikon yhdistelmä piiskaa kirjoittajan lähes hurmoshenkeen: Nyt Suomi on paikka, johon venäläismatkailijat tulevat marssimaan Pride-kulkueessa ja jossa osoitetaan mieltä Venäjän suurlähetystön edessä maan homovainojen vuoksi.

Vielä —luvuilla suomalaishomot pyhiinvaelsivat kuitenkin naapurimaahan vapautumaan. Juttu loihtii esiin suorastaan elokuvamaisen eläviä kuvia, joihin on tallentunut sateenkaaren jokainen raita: Myös tässä vuoden Priden puistojuhlassa esiintyi Jan Hammarlund, joka oli Wikipedian mukaan yksi Ruotsin ensimmäisistä julkihomoista ja maan homoliikkeen keulahahmoja luvulla.

Kallen edellä hehkuttama patriarkaalisen koneiston murskauslaulu oli nimeltään Jag hatar patriarkatet Suomalaisnäkökulmasta kiinnostavampi on kuitenkin kappale nimeltä Ville , joka kuultiin ensimmäisen kerran Tukholman gay-radiossa kesällä Kappaleen minäkertoja on rakastunut koulukaveriinsa Villeen, tuohon hunajalta maistuvaan ilmestykseen, jonka kanssa kertoja kuhertelee pukuhuoneessa niin, ettei jumppatunnille meinaa ehtiä.

Vanhemmat eivät tajua, opettaja ei tajua, kuraattori ei tajua. Mutta puistossa kelpaa sentään makoilla kesätuulen kutitellessa, kun veri kohisee suonissa ja kuume nousee. Eiköhän siis yhdytä lauluun ja nautita tovi vuoden puistojuhlan tunnelmista ennen kuin suomalaispoikien matka jatkuu Kööpenhaminaan.

Matkalla rapakon takana Terveisiä poikien paratiisista: Homohistoriallinen Tukholma — puistot, baarit ja pisuaarit Homohistoriallinen Helsinki 1—12 Teikäläisten turku — varsinaissuomalaista homohistoriaa Vaasan farssi — pohjalaista pervohistoriaa Yksi vihreä enkeli, kiitos! Instagay Grindr Penis Viisut 1 , Viisut 2. Pervo on jäänyt kiinni housut kintuissa! Seuraa todellinen walk of shame , jonka aikana kiroan kavioiden lailla kopsuvia kenkiäni. Paraskin porno-ori, tuumin ja astun vielä yhteen portaikkoon.

Siellä on kaappi, johon joudun jättämään myös muistikirjani, tuon viimeisenkin rekvisiitan, jolla olen epätoivoisesti yrittänyt viestiä olevani täällä kyllä ihan oikealla asialla. Kun lukusalin virkailija lopulta laskee eteeni kymmenisen tiiliskiven paksuista vuosikertaa Kalle -lehtiä, luovutan.

Hyvä on, hyvä on! Olen tullut Kansalliskirjastoon lukemaan pornoa. Mutta tästä on seksi kaukana. Pornoa ja politikkaa Vanhoista suomalaisista homolehdistä muistetaan nykyisin lähinnä Psyke ry: Harvemmin kuulee sen sijaan muisteltavan Kallea — varsinkaan kaihoisasti. Lehtikeisari Urpo Lahtisen luotsaaman Lehtimiehet Oy: Nimi oli tietysti lainattu kulttihomo Monsieur Mosselta , mutta muuten lehdellä oli yhtä vähän tekemistä Mossen kanssa kuin mitä Urkki - ja Manu -pornolehdillä oli omien kaimojensa kanssa.

Niitä Kallessa toki riitti, mutta varsinkin alkuvuosina sivuilla harjoitettiin myös aktiivista kansalaisvaikuttamista ja esitettiin radikaalejakin poliittisia näkemyksiä.

Toistuvana aiheena ja kritiikin kohteena oli esimerkiksi suomalaishomojen kohtaama syrjintä, joka oli myös yhteiskunnan legitimoimaa rikoslain kehotuskieltopykälän, heteroseksiin verrattuna korkeamman suojaikärajan ja homoseksuaalisuuden sairausleiman vuoksi. Kalle tarjosi näille ahtaille asenteille vastapainoa julistamalla gay power -henkistä vapaan seksuaalisuuden ilosanomaa, jota se maahantoi suoraan San Franciscosta ja muista maailman meikäläismetropoleista. Niiden rinnalle tuli —lukujen vaihteesta lähtien myös kotimaan matkajuttuja osoituksena siitä, että aidsia edeltäneelle ajalle tyypillinen homojen seksuaali-irrottelu sujui myös täällä Pohjantähden alla.

Kalle toimi lisäksi jo varhain portaalina suomalaishomoille räätälöityihin kaupallisiin palveluihin. Järjestötoimijoiden, eli Psyken ja Setan, tanssien lisäksi lehdessä mainostettiin nimittäin ahkerasti kaupallisten toimijoiden järjestämiä disko-, drag show- ja saunailtoja sekä ulkomaanmatkoja.

Varsinkin seuramatkatarjonnan kautta Kallen voidaan ajatella avartaneen monen meikäläisen maailmaa täysin uudella tavalla. Kallen homosivuja lukiessa avautuivat epäilemättä myös monen heteron silmät. Koska sivut ilmestyivät osana heteropornolehteä, niiden voidaan ajatella raivanneen homoseksuaalista tilaa keskelle heteroseksuaalista ala kulttuuria.

Erityisen merkittävää tämä oli, kun ajatellaan Kallen levikkiä ja lukijakuntaa. Suomalaisen aikuisviihteen veteraanin Timo Korpin kirjasta Lihaa säästämättä selviää, että Kallen levikki oli parhaimmillaan   kappaletta ja että pornolehtien pääasiallinen lukijakunta koostui ammattikoulun käyneistä 18—vuotiaista poikamiehistä.

Heistä monet kohtasivat ensimmäiset homonsa ehkä juuri Kallen sivuilla. Seksikeskeisyyden vuoksi Kallen ja sen oheisjulkaisun Mossen vastaanotto oli hyvin negatiivista varsinkin Seta-lehdessä , joka teki kaikkensa muuttaakseen vallitsevia ennakkoluuloja esimerkiksi aids-kriisin keskellä ja torjuakseen epidemiaa. Seksikeskeisillä jutuillaan Kallen voidaan toki väittää tehneen homoille karhunpalveluksen, koska jutut vahvistivat heterojen keskuudessa muutenkin vallinnutta mielikuvaa puskissa panevista peppupojista.

Seksikeskeinen ihmiskuva oli Kallessa universaali, ja lehti pyrki osaltaan taistelemaan meidän kaikkien naimaluvan puolesta. Tässä jutussa tarkastelen Kallen homosivujen sisältöä sekä suhdetta muihin suomalaisiin homolehtiin ja kentän toimijoihin. Materiaali koostuu vuosina — julkaistuista Kalle -lehdistä, joiden rinnalle nostan poimintoja myös Ysikutosesta ja Seta-lehdestä. Sen jälkeen homot vilahtelivat ja ennen kaikkea vilauttelivat kaikissa selaamissani Kansalliskirjaston Kalleissa aina vuoden loppuun saakka.

Pornon sijasta sitä voisi kutsua esileikiksi, joka valmisti Kallen lukijoita siihen, mitä jatkossa olisi luvassa ja miksi. Minua sykähdyttävät täsmälleen samat diskorytmit kuin ketä tahansa vähän alle vuotiasta. Kun soulin syke jymisee Helsinki Clubin tai minkä tahansa muotidiskoteekin kaiuttimista, kylmät väreet kulkevat välittömästi pitkin selkäpiitäni. Ne ovat rytmejä jotka vievät väistämättä mukanaan, tanssittavat — ja kiihottavat! Silmäni etsivät sopivaa partneria ravintolasalin pimeässä.

Löydän etsimäni silmät, katseen joka kääntyy hetkeksi pois… mutta palaa hetken kuluttua arasti takaisin minuun päin. Minä haluan hakea hänet tanssilattialle, olla hetken hänen partnerinsa, löytää yhteisen rytmin, tuokion mittaisen läheisyyden… Mutta minä en voi sitä tehdä — en sen ihmisen kanssa, jota nyt katson syvälle tummiin, arkoihin, kauniisiin silmiin.

Me emme saa rakastella. Me emme saa koskettaa toisiamme. Minä en saa, sillä tuo suloinen olento on poika, samaa sukupuolta kuin minäkin. Vajoan tympääntyneenä tuoliini ja kaipaan kauas Suomesta, Kööpenhaminan [homoyökerho] Madame Arthuriin, Amsterdamin lukuisiin klubeihin, Las Palmasiin, Caprille…. Vuoden Suomessa kahden miehen rakastelu ei toki ollut enää laissa kiellettyä, mutta asenteiden ahtauden vuoksi samasukupuolisen rakkauden liikkumatila tuntui kirjoittajasta yhä tavattoman pieneltä.

Heteroravintolassa ei sopinut olla avoimesti homo, ja yleinen mielipide lähti siitä, ettei homojen sopinut tehdä mitään edes suljettujen ovien takana. Lopuksi jutun kirjoittaja kuitenkin saa ihailemansa pojan mukaansa ja esittää suorastaan uhmakkaan vetoomuksen: Unohdetaan tämän maan moraalisäännöt, ollaan kahden. Rakastellaan niinkuin [sic] muutkin. Meillä on siihen täysi oikeus.

Sanat oli todennäköisesti suunnattu yhtä paljon Kallen hetero- kuin homolukijoillekin. Homoille sanat toimivat voimapuheena, ja heteroille ne pyrkivät perustelemaan sen, miksi heidän pornobuffetiinsa katettaisiin jatkossa lautanen myös homoille.

Siinä todetaan, että suomalainen yhteiskunta vainoaa lainmuutoksesta huolimatta edelleen seksuaalisia vähemmistöjään vrt. Juttuun haastateltu Pekka kertoo menettäneensä homouden vuoksi työpaikan, koska yhteiskunta ei vieläkään hyväksy homojen näkyvyyttä lukuun ottamatta sääntöä vahvistavaa poikkeusta: Joku Monsieur Mosse voi pelleillä julkkis-homona kaupallisista syistä, mutta meille muille se on edelleen mahdotonta.

Traaginen naamioleikki saa jatkua. Ainoana henkireikänään Pekka näki ulkomaanmatkat Manner-Eurooppaan ja Välimerelle, ja Kallen homosivujen voidaan sanoa profiloituneen nimenomaan tämän reiän esittelijänä ja kaupittelijana. Sieltä kun löytyi homodiskojen lisäksi meikäläisten oma kaupunginosa homomaitokauppoineen kaikkineen sekä ennen kaikkea avoimuutta ja onnea ilman syyllisyydentuntoja: Terveisiä poikien paratiisista — miljoonakaupungista, joka kuhisee MEITÄ — kauniita, ihania, vapaita ja vapautuneita ihmisiä.

Nuoria ja vanhoja, valkoisia ja mustia, homoja ja lesboja! Tätä valtavaa ihmisjoukkoa yhdistää asia, joka on meille keskeisempi kuin kaikki muut. Homojen vastustajien kutsuminen sikamaisiksi pikkuporvareiksi ja vallankumouksen lupailu ovat esimerkkejä siitä, miten Kalle valoi meikäläisiin taistelutahtoa Ysikutoseen ja Seta-lehteen nähden poikkeuksellisen kovin painotuksin. Seuraava kappale oli varmuuden vuoksi lihavoitu: Homoseksualistit eivät kuitenkaan enää naismaisesti alistu väkivaltaan.

Se vastaa hyökkäyksiin samalla mitalla, väkivallalla ja tarvittaessa aseellisillakin vastaiskuilla. Homoseksualistit harjoittelevat kaikkialla Yhdysvalloissa itsepuolustusta, karatea, nyrkkeilyä, jopa aseiden käyttöä. Yhtä militanttia homopuhetta ei varmasti ollut Suomessa kuunaan kuultu — varsinkaan julkaisussa, jonka levikki pyöri lähes neljännesmiljoonassa.

Tämä oli kuitenkin vain ääriesimerkki, ja myöhempinä vuosina Kalle kävi kansalaisoikeustaistelua etupäässä makuuhuoneesta käsin. Siinäkin se seurasi tiiviisti kansainvälistä esimerkkiä, kuten vaikkapa aiemmasta New York -jutusta voi lukea.

Kun kahdesta tuli kansa. Toistuvissa matkajutuissaan Kalle toisaalta maahantoi Suomeen aidsia edeltäneelle ajalle tyypillistä homoseksiutopiaa ja toisaalta loi sitä. Jälkimmäisestä on esimerkkinä se, miten estottomasti lehdessä kaluttiin luvun alusta lähtien suomalaisia kaupunkeja ja kohtaamispaikkoja ja miten lehden sivuilla tarjottiin suomalaislukijoille seksilomavinkkejä ja jopa seksilomia muiden kaupallisten toimijoiden kautta.

Erona vain oli se, että Ysikutonen joutui Psyken pää-äänenkannattajana hillitsemään hilujaan tarjotakseen jotakuinkin uskottavaa vastapainoa tuiki asialliselle Seta-lehdelle.

Viimeksi mainitussa kun ei todellakaan kerrottu, miten lukija voi voimaantua maailman metropolien homopuistoissa neljäs puska vasemmalta käsin. Ysikutosen matkajutut kyllä ohjasivat lukijat oikeaan puskaan ynnä baareihin ja saunoihin, mutta niissä yhdessäkään ei herkuteltu kirjoittajien tai lukijoiden omilla seksikokemuksilla. Juuri tässä piili markkinarako, jota pornolehden sopi takoa. Hänen majapaikkanaan oli  Europeiskaja-hotelli, josta oli vain parin minuutin kävelymatka homojen suosimaan Katariina Suuren puistoon.

Tällä ja muilla jutuillaan Kalle osoitti, että seksi toden totta on ihmiskunnan hauskimpia asioita. Tämä kuvasti sitä, että kansainvälisen homokulttuurin läpäissyt seksuaalinen vapautuminen oli muuttumassa eksoottisesta matkamuistosta arkitodellisuudeksi myös aavan meren tällä puolen.

Jos vielä vuonna kysyttiin, pakenevatko homoseksualistit Suomesta, nyt kotimaassakin tuntui olevan enemmän tilaa hengittää. Aikojen muuttumista pohdittiin jutussa näin: Suomi on viime vuosina esiintynyt usein eurooppalaisten lehtien, eikä vähiten gay-lehtien palstoilla vanhoillisten, homoseksualistien syrjintää koskevien suomalaisasenteittensa ja kaksinaismoralististen homoseksuaalilakiensa ansiosta.

Kun ajatellaan sallivuuden ja vapaamielisyyden suovia nautinnollisia ihmissuhteita, voi vain todeta, että Suomi on jo pelkästään Pohjoismaissa selvästi jäljessä. Silti, kyllä Härmänkin pojan rinnassa sykkii lämmin sydän.

Hänen juroutensa sekä suomalaisen elämäntavan aiheuttamat estonsa karisevat viimeistään silloin, kun pääsee toisenlaiseen, estottomaan ja iloisesti käyttäytyvään seuraan. Paikkoihin, joita Suomesta ei luulisi löytyvän ollenkaan. Ne kaikki olivat vielä muissa ravintoloissa tiettyinä iltoina järjestettyjä tilaisuuksia — Suomen ensimmäisen varsinaisen homobaarin Gay Gambrinin avautumistahan saatiin odotella vielä nelisen vuotta [ks. Helsingin Diana-clubissa musiikki kaikaa nauhalta.

Värivalot, diaheittimet, luovat omaa viehkon villiä fiilistänsä. Lavalle tulee karvarintainen kaveri, alkaa esittää; aukoo suutaan laulun tahtiin, elehtii. Lanne hurmaa, käsi tekee kaarteen, norsunluurunkoinen kukkakoristeinen viuhka heilahtaa tyylikkäästi. Iltapuku on punainen ja pitkä. Peruukki vaalea, kihartuva, kukin koristeltu. Meikki on sitä luokkaa, että joko kasvotaiteen erikoiskurssi on suoritettu arvosanalla erinomainen — tai sitten sivellin luontuu käteen syntyjään.

Rinnat on muokattu paikalleen, pehmeän muodon antaa kiinteän massan päälle puhallettu — kortonki! Kullankeltaiset rintakarvat rehottavat syvään, syvään uurretun iltapuvun kaula-aukosta. Nyt jutun kirjoittajat olivat kuitenkin tulleet katsomaan tavallista gay-keskiviikkoiltaa ilman sen kummempia tehosteita. Yhdeksän jälkeen ihmisiä saapuu sisään jo tasaisesti, katseet liukuvat, puheensorina yltyy, pikkupeput, farkut ja teryleenit heiluvat, ilmapiiri tihenee. Rytmikäs ja hyvin valittu diskomusiikki tunkeutuu luihin ja ytimiin.

Jäämme ravintolasalin ovelle ihmettelemään eteemme aukeavaa väenpaljoutta, talo on tupaten täynnä, niin poikia kuin tyttöjäkin, vapaita paikkoja ei näy missään. Musiikki on hyvää, jatkuvatempoista, mannermaista, ihmiset tanssivat tanssimisen ilosta. Farkut ja sporttarit tuntuvat olevan rautaa. Siksi Studio on tällä hetkellä ehdoton in Helsingin gay-piireissä. Kyse oli Erkki Juhanin Ravintola Kaisaniemessä järjestämistä diskoilloista, joista voi lukea myös aiemmasta blogikirjoituksesta sekä QX.

Ysikutosestakin tutun Antinous-nimimerkin jutussa kerrotaan diskon avajaisillasta näin: Illan mittaan selvisi, etteivät vain paikan ulkonaiset puitteet olleet erilaisia muihin gay-diskoihin verrattuna, vaan myös järjestäjät olivat uusia. Erikoismaininnan ansaitsee nuori disc-jockey, joka todella sai aremmatkin vaihtamaan kaljapullonsa ja drinkkinsä parkettiin.

Sitä paljasta pintaa, tuli uimastadikan sauna mieleen. Shown taiteellisuus oli kyllä ehkä joillekin liikaa, mutta monet puolituntisen aikana nähdyt korkeatasoiset näyttelijäsuoritukset hämmästyttivät taas erilaisuudellaan toisia. Täydet oikeudet, suuri baari. Sydän hieman väristen astuin tunnelmalliseen, hämyisästi valaistuun ravintolasaliin, jossa jo nyt oli enemmän ihmisiä kuin aikaisemmin edes olin osannut kuvitella.

Ja lisää tuli koko ajan. Lauantai on suosittu ilta. Eteisen seinältä löytyi suuria tiedotuksia Club Cabaretin järjestämistä matkoista kaikille kiinnostuneille. Ravintolasalin muoto ihmisineen taas oli mielestäni jotain ainutlaatuista, ja mursuviiksinen englantia puhuva tiskijukka, aivan kun ei Suomessa olisikaan. Vieressäni istuva kaveri, Hannu, oli mukava ja hän hymyili kauniilla valkoisilla hampaillaan niin, etten tiennyt mihin käteni panisin.

Tempaan Hannun mukaan parketille, johon suuren tungoksen vuoksi hädin tuskin mahdumme. Kohta tulee jo aamu, mutta vauhti vain jatkuu, aamukahteen asti. Silti viimeiset hitaat tulevat aikanaan ja pääsen painautumaan tiiviisti Hannun lämpöistä olemusta vasten.

Hän maistuu hyvältä, mieheltä. Seta -lehden työryhmän kirjoittamassa jutussa kutsutaan Club Dianaa peitenimeksi, jonka alla harjoitettiin monenlaista hämäräbisnestä: Osavastuuta hämäräbisneksistä vieritettiin myös Lehtimiehet Oy: Tämä herätti huolta henkilötietojen joutumisesta vääriin käsin.

Kuittasin asian kädenhuitaisulla ja totesin, että nykyään ei enää nahistella menneistä, vaan alan järjestöt tuntevat vastuunsa yhteisömme etuja ajaessaan. Ehkä valitsin sanani postauksessani vähän turhan kärkkäästi.

Ja kyllä, esiaviollinen seksi on ehdottomasti kielletty. Naimisissa olevien naisten kanssa seksin harrastaminen on myöskin tietysti sitten kielletty. Mutta en ole äitinsä ikäinen - Puuseppä on sisarusparvensa nuorin, ja äitinsä on jo yli viisikymppinen onneksi. Tämän tarkastin jo heti alussa: Puuseppä tietää, että tuon tyyppisiä järjestöjä on olemassa. Minä olen koettanut pysyä hyvin neutraalina, kun hän kertoo ongelmistaan uskontoon liittyvistä tai muista ; en tarjoa neuvoja enkä valitse puolia.

Olen sanonut hänelle, että minun silmissäni hän on aina samanlainen, päättää sitten pysyä yhteisössään tai ei; olen itse siinä mielessä onnellisessa asemassa, että minun ei tarvitse muuta kuin hyväksyä hänet, eikä "suhteessamme" ole minulle muuta ongelmaa. Niin, käsittääkseni dogma menee jotakuinkin niin, että Jeesus on antanut ihmisille vapaan tahdon valita; mutta jos valitsee maallisen elämän, eikä Jeesusta, menee pieleen.

Tämä siis näin pähkinänkuoressa. Siinä oli homomies, jonka uskovainen perhe katkaisi välit kuultuaan suuntautumisesta. Ehdottomasti yksi parhaita luvulla näkemiäni tv-sarjoja, lisää ymmärrystä ihmisistä ja joidenkin ajattelun ahtaudesta. Ei siis sillä, että jotenkin haluaisin muokata itsestäni jotain superihmistä, jonka myötätunto huokuu käsinkosketeltavana haha , mutta aihe kiinnostaa sinällään varsinkin nyt, kun on itselle enemmän ns.

Itse seurustelin teininä hetken lestadiolaisen kanssa. Juttu loppui koska minua ei olisi hyväksytty perheeseen ja poika olisi muuten potkaistu pihalle. Ensin meinasi että myöhemmin aikuisena eroaisi yhteisöstä, mutta löysikin piireistä kivan tytön, meni naimisiin ja on nyt vuotiaana kohta 5 muksun isä. Ei sieltä noin vaan lähdetä tosiaan Itse olen onnellinen että eksäni löysi sieltä sitten vaimon, jonka kanssa ainakin vaikuttaa olevan onnelinen!

Olisi kamalaa jos ihminen, josta edelleen välitän ystävänä, eläisi elämäänsä kärsien vaan toisten takia. Ihmisen ollessa noin suurten asioiden äärellä on toinen ihminen usein sivuun jäävä. Kahti jakaantuva tunne-elämä, mieli ja sydän, eivät ole helppoja juttuja. Ystäväni elämää sivusta seuranneena, kun hän irtaantui uskonyhteisöstä, voin vain sanoa, että kuuntele. Ikinä et tule ymmärtämään lähellekään sitä kaikkea.

Ystäväni irtaantui 20 vuotta sitten ja vieläkin on jäänteitä kipuilusta jäljellä. Ole kauniisti läsnä, niin kuin oletkin. Muista, että sinulla on oikeus olla juuri sellainen kuin olet, vaikka toinen myllertääkin kaiken olemassa olonsa keskellä. Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön » tästä. Tämä oli Puusepälle uusi juttu.

Edellinen juttu Seuraava juttu. Eipä käy Puuseppää kateeksi Haikeus on ensimmäinen tunne, joka valtaa minut, luettuani tämän. You must have Javascript enabled to use this form.

Blogin ylläpitäjä näkee antamasi sähköpostiosoitteen.

: Seuraa lahdesta homoseksuaaliseen seksilelut

GAY SEKSITREHVIT VIIHDELINJAT 103
Seuraa lahdesta homoseksuaaliseen seksilelut Seuraava kappale oli varmuuden vuoksi lihavoitu: Välitunnit vietin omasta halustani usein yksin ja varsinkin talvella seisoin suolapatsaan tavoin juuri ja juuri lumipalloalueen ulkopuolella, jotta minua ei saisi heittää ainakaan luvan perästä. Lanne hurmaa, käsi tekee kaarteen, norsunluurunkoinen kukkakoristeinen viuhka heilahtaa tyylikkäästi. Kirjoitin aineisiin kaiken maailman noloja paljastuksia ja itsetilityksiä. Ravintolasalin muoto ihmisineen taas oli mielestäni jotain ainutlaatuista, ja mursuviiksinen englantia puhuva tiskijukka, aivan kun ei Suomessa olisikaan. Tällä ja muilla jutuillaan Kalle osoitti, että seksi toden totta on ihmiskunnan hauskimpia asioita. Että minulle voi aivan hyvin vaan sanoa, että pelaan nyt, viestitellään vaikka huomenna lisää.
PUHELIN SEKSIÄ ANAL HOMO ORGY Sillä juuri murrosiässä alkavat itää kaikki ne siemenet, joista voi myöhemmin kasvaa hyvä ja omannäköinen elämä. Tästä dilemmasta päästiinkin sitten luontevasti siihen kysymykseen, joka minua on kaivellut ihan siitä asti, kun kuulin Puusepän taustasta, mutta jota en ole uskaltanut kysyä, koska olen pelännyt vastausta. Ehdottomasti yksi parhaita luvulla näkemiäni tv-sarjoja, lisää ymmärrystä ihmisistä ja joidenkin ajattelun ahtaudesta. Varsinkin seuramatkatarjonnan kautta Kallen voidaan ajatella avartaneen monen meikäläisen maailmaa täysin uudella tavalla. Mutta ainakin silloin elää rehellistä elämää! Meillä on siihen täysi oikeus.
EREKTIO HIERONNASSA KARVA KALUT GAY Vaikka Tukholmaa käsittelevät suomalaisten homolehtien matkajutut keskittyivät kaupallisen tarjonnan esittelyyn, vapaudenkaipuun tyydyttämiseen ei aina tarvittu tukullista kruunuja. Lavalle tulee karvarintainen kaveri, alkaa esittää; aukoo suutaan laulun tahtiin, elehtii. Kaikki se, mikä elämässäni on parasta nyt, oli juuri sitä, minkä vuoksi jouduit silloin eniten kärsimään. Kommentit Jäin höhöttämään vähän liian pitkäksi aikaa tuolle "ei huku persiiseen"-kohdalle: Seksikeskeisillä jutuillaan Kallen voidaan toki väittää tehneen homoille karhunpalveluksen, koska jutut vahvistivat heterojen keskuudessa muutenkin vallinnutta mielikuvaa puskissa panevista peppupojista. Uudemmat tekstit Vanhemmat tekstit Etusivu.